Ruusu&Luppis - miksi arjenkarnevaali?

Pari valjakko on saatettu nyt yhteen kuluneen viikon aikana. Vaikka pupujen hankinta ei ollut hetken mielijohde, aiheutti toisen pupun nouto hieman päänvaivaa. Googletin pupujen totuttamisesta liki viime tinkaan ja sain itselleni lähes fobian koko touhusta! Onnekseni jo samana iltapäivänä pupujen "emä" kertoi totuttamisen olevan melko simppeliä.

Internetin kauhukertomukset saivat minut kuitenkin epäilemään ja öisin olenkin vielä erottanut puput omiin aitauksiin. Tänään on ensimminen yhteinen yö, iiks. Päivisin ovat saaneet olla pidempiä hetkiä kaksin isommassa jaloittelutarhassa. Pikkuinen eli Luppakorva 'Luppis' vaikuttaa hieman aralta Ruusun tehdessä tuttavuutta. Puppeliini pötkii pakosalle ennen kuin toinen on ehtinyt kunnolla nuuhkaistam utta Luppis on kuitenkin paljon seurallisempi; rentoutuu sylissä ja tulee heti vastaan kun saavutaan häkille.

Ja kuten osa teistä varmaan muistaakin, oli tyttäremme nimivaihtoehdot melkoisen jännittäviä mutta tulokkaalle valikoitui suhteellisen neutraali ja erityisen kuvaava nimi. Pupun toinen korva lurpattaa ihan perinnöllisistä syistä, oli luprsahtanut alas pari päivää ennen kuin haimme sen kotiin.

Teille, jotka olette joskus miettineet blogini nimeä; vilkaiskaa toista kuvaa ylinnä. Yhdessä hetkessä tapahtuu monta yleensä (iloista) asiaa (välillä liian monta) ja aika kovalla volyymilla nämä meidänkin omat kommunikoivat. Tuossa tilanteessa oli juuri sovittu, että ollaan rauhallisia kun pikku-pupu on sylissä mutta uhmis olisi halunnut maistaa pupuille kerättyä sadevettä. Ja olikohan se koirakin säestyksessä mukana...naapuri ei tarvitse radiota ulos :D 

Lomakin alkasi perjantaina. Ei niin loistaviin lomasäihin olin jo asennoitunut mutta en ollut varautunut, että saan kesäflunssan juuri kun aloitan loman. Niisk ja kurjaa! Vähän vie mehuja lomafiilistelyltä mutta kyllä se tästä.

Otan mielellään vastaa pupujen hoitovinkkejä. Jätäthän omasi kommenttiboksiin, kiitos :)