Pääsiäinen vyyhdissä

Talven jäljiltä tuntuu, että pääsiäisen vietto veisi voiton joululta. En tiedä onko oikeasti näin, olen pitänyt aina itseäni jouluihmisenä mutta jotenkin tuo pääsiäinen on lupaus vihdoin alkavasta keväästä vaikkakin tänä vuonna saimme hyytyvän kylmät säät. Se ei onneksi haitannut serkuista koostuvaa trullipesuetta sillä saalis oli jälleen aikamoinen. Pakkohan niitä lasten koreja oli keventää ;) 

Illalla lähdimme venesatamaan kokolle rauhoittamaan sokerista sekaisin olevat lapset. Liika energia karistettiin pois muun muassa kierimällä heinäisiä rinteitä alas. Mikäs siinä!  

Pääsiäisen pyhät on juuri sopivan mittaiset, että ehtii nähdä perhettä ja sukulaisia ja samalla vetää hirmuiset suklaaöverit :)

Serkusten leikkiessä keskenään, jäi meille äideille aikaa purkaa muutana lankavyyhti. Vyyhdinpuut ovat isäni puolelta perityt ja isosiskoni taisi niiden käytön. Syksyllä mokasin pahasti yhden lankavyyhdin kanssa ja seurauksena oli monen illan savotta lankasolmuja selvitellen! Enpäs tee samaa virhettä toiste. Nämä Luohittaren Luola villalangat ostimme Helsingin reissulta toissa viikolla. Sukkalangaksi taitavat päätyä. Tuo kelta-musta-harmaa raidallinen oli oma valintani. Jännä nähdä millaista raitaa langasta syntyy. Jos olet menossa Helsinkiin ja haluat päästä nauttimaan villalankojen maailmasta niin poikkea ihmeessä SNURREssa. 

Aurinkoista pääsiäisen jatkoa sinulle :)

Pirteä matto ja lastenhuoneen arki

Vaaleanpunainen arki postauksessa vilahti kuvaa virkatusta matosta, joka oli tekeillä tytön huoneeseen. Virkkaustaitoni ovat ihan pysty metsästä, tärkeämpää on ollut saada nopeasti valmista kuin tekniset hienoudet, heh. Niin kävi vähän tämänkin kanssa! Innostuneena pirtäestä raidoituksesta unohdin kiinnittää tekniikkaan huomiota ja tavallisten kiinteiden silmukoiden sijaan (joita siis luulin tekeväni ihan oikealla tekniikalla) olinkin tehnyt jollain vaikeammalla tekniikalla, kiertäen takalinjaa tai jotain muuta. Kiitos työkamulleni tästä vinkistä :)

Äidille osoitetut fanfaarit olivat aikamoiset samoin kuin ilonkiljahdukset kun tyttö sai viedä valmiin maton huoneeseensa. Oli aikomuksena kuvata hyvin stailit kuvat  matosta mutta sen eteen olisi pitänyt nähdä liikaa hommaa. Liikaa siivousta, liikaa järjestelyä ja liikaa kinastelua sunnuntaihin.

Joten näpsin muutaman kuvan, jossa sotkua ja neidin oman huoneen stailausta olen rajannut pois. Ja kruununa arjelle, saatte viimeisen kuvan joka on lähes puhtaasti totuus neitosen huoneesta. Lattian raivasin ainostaan tavaroista. Pikkurojun määrä on julmeton ja jokainen ovi tai seinä, lukuunottamatta tapettiseinää,on vuorattu piirrustuksin. 

Nyt vietellään vapaa päivää ja päivän paras hetki onkin käsillä; lasten lepohetki piirrettyjen ääressä ja mun oma hetki kahvi kupin kanssa :)

Osa juuristani - käsityöperinteet

Lasten myötä ajan juoksua ei pysty enää hallitsemaan. Tänään kuvasimme tyttäreni samassa puvussa missä itse olen koreillut jo useita vuosia sitten eskarilaisena hammasrivistö vajaana. Tämän todella kauniin Kaukolan kansallispuvun on tehnyt mummoni ja siihen on saanut sonnustautua siskoni, serkkuni ja meidän jälkikasvumme eli aikamonta pikkuneitoa. Kunpa mummo olisi näkemässä. 

Muistan itse olleeni aikamoinen poikatyttö tuossa samassa iässä eikä hameet kuluneet lempiasusteisiini. Tyttäreni kuitenkin nautti saadessaan pukeutua viimeisen päälle ja ihasteli puvun yksityiskohtia ja etenkin satiininauhaista hiuspantaa. Kuvien oton jälkeen pukua ei olisi maltettu riisua pois. Tämä on ihan korvaamaton muisto mummostani ja hyvä muistutus omista juuristani - käsityöläisen lapsenlapsena toivonkin tämän elämäntavan ja intohimon käsitöihin periytyvän eteenpäin. Ja mukava yhteensattuma oli tämä meidän neidon kuvaus näin Suomen 100-vuotis juhlavuotena.

Karkkimekko -raitainen startti viikkoon

Kymmenien kyselykertojen jälkeen hennoin vihdoin luvata neidille ompelevani Nelli Nuudelipää mekon. Nelli on se herttainen kiharapäinen tyttö Risto Räppääjä elokuvista.  Täsmennyksenä teille, jotka mietitte juuri; Kuka ihmeen nuudelipää? Risto Räppääjä elokuvat ovat olleet meillä jo SE juttu viimeisen pari vuotta ja nyt meillä myös kolmeWee sujuvasti rallattaa Riston räppejä ja jamittaa kovasti Pakastaja Elvin biisejä. Ihan huippua katseltavaa <3

Ja onhan nuo leffatkin kelpo kamaa. Suosittelemme.

 Mun ompelu on liki nuppineulatonta ja mitä nopeammin valmistuu niin sen parempi. Tämän kanssa tein hieman enemmän hommia ja kaikkia kurveja ei päästelty ompelukoneen kanssa suoriksi. Ompelin mekon lauantain aikana kuumepotilaan välillä muistuttaessa keskittymään vain mekon tekoon. Helppoa kuin mikä, eh. 

Alkuvalmisteluihin tuli kuitenkin käytetty hieman enemmän vaivaa, sillä mekon kaavaa sai etsiä pääkirjastolta asti, jo liki arkistoon päätyneiden lehtien joukosta. Suuri Käsityölehti nro4 2008, on se lehti, jossa on julkaistu sekä Nellin mekko että Riston vihreä huppari. 

Voitte vain kuvitella sen onnen ja ilon kun herättelin kuumepotilaan unilta valmiin mekon kanssa <3 

Energistä alkavaa viikkoa :)

Lumikranssi - linkki DIY ohjeeseen

 

Joskus tulee luvattu intoa puhkuen jotain liikaa. Niin kävi nyt tämän Taitokeskuksen Lumikranssin kanssa, joka oli siis viimeisin ostos käsityömessuilta. Aikomuksena oli julkaista enemmän kuvia tämän kranssin tekovaiheista ja niitä kamerasta löytyisi yllin kyllin mutta tekemispaketin mukana tulevassa ohjeessa kielletään julkaiseminen sähköisessä mediassa. Joten valitettavasti julkaisen vain tuon ylimmän kuvan ja linkitän tähän reitin josta pääsette kurkkaamaan lisää jos vastaavan kauniin lumikranssin haluat tehdä omaa kotiasi koristamaan.

Kranssin ohella on valmistunut muutakin. Ainakin jokunen pari villasukkia ja tässä niistä ne veikeimmät. Puput ovat kovasti meidän neidin mieleen ja näistä tuli aika kivat. Ja luonnolliset; pupuista tuli eriväriset valkoisen langan loputtua ensimmäisen sukan valmistuttua ;) Ketunpoikaset olisi suunnitelmissa pojulle, samalla tyylillä.
Kirjoneulonta on ollut jonkun aikaa tauolla sen vaativuuden vuoksi mutta nyt on taas taitoja verrytelty, ja joulunpyhiä silmillä pitäen hahmottelin ruutpaperille kirjoneule-lapasia. Niistäkin löytyy joku metsäneläin.

Rauhallista viikonalkua sinulle :)

Sylin täydeltä

Tervehdys teille! Täällähän on tullut taivaan täydeltä vettä niin, että ollaan rikottu jo tilastojakin. Parin viikon sateiset aamut saivat vihdoin tänään muutoksen kun aurinko yrittää paistaa pilvien raosta. On sekin jo jotain!

Lasten aloitettua uudessa hoitopaikassa,on oma aika jäänyt täysin toteutumatta vaikka kaksikko on sopeutunut tilanteeseen mallikkaasti. Oman ajan "uhraamiseen"oli valmistauduttu kuitenkin. Uusi ympäristö ja isompi ryhmäkoko ovat jo pelkästään isoja muutoksia pienten arjessa. Äippä on saanut heittää kutimet koppaan kun iltaisin on sylin täydeltä muksuja, paijaamista ja läheisyyden tunnetta on nyt tarjottava.

 Nukkumaan mentäessä pientä mieltä askarruttaa kaikki mahdollinen. Siinä on omakin mielikuvitus saanut haastetta vastauksia keksiessä. Yhteistuumin ollaan kuitenkin saatu mieltä painavat asiat aisoihin. Äitinä iso toive olisi, että kunpa lakkaisi murehtimasta niin isoja asioita <3
Eiköhän meidän arki pian ala rullata ja saadaan blogin puolelle eloa myös :)

Reipasta keskiviikkoa sinulle!

Mummolameininkiä - vaihtoehto yöpymiselle

Kirjavat räsymatot, korkeat kynnykset, natisevat lautalattiat, mummoiset pitsiverhot ja kiviportaat, puutarha täynnä pelorgoniota ja vanhan ajan perennaa. Aikamonen mummolasta varmaan löytyy näitä piirteitä. Nyt en kuitenkaan puhu omasta mummolastani vaan meidän majapaikasta taannoisella kesälomareissulla. 

Kävimme moikkaamassa Muumeja ja yöpymispaikaksemme valitsimme jo toistamiseen tämmöisen majatalon tavallisen hotellin sijaan. Majoitus oli ihan täydellinen; puhtaat pellavalakanat, tassuamme vaahtokylpyineen ja majatalon isännän leipomat uunituoreet sämpylät aamupalaksi. Parasta paikassa oli sen henki ja etenkin se, että se herätti niin paljon muistoja omasta mummostani ja mummolastani <3

Suosittelen kaikille etenkin lasten kanssa matkustaville valitsemaan tavallisen hotellissa yöpymisen sijaan tämmöisen majatalon. Lapsuuden fiilistely on aina mahtavaa :) 

Ja majatalossa on kaikki samat palvelut mitä yleensä hotellikin tarjoaa; puhdas peti ja kylppräri sekä aamupala.

Iloa heinäkuiseen torstaihin :)

Tulossa DIY-vinkkejä leikkimökkiin

Puutarhatouhuilussa tapahtui eilen iso pyrähdys. Semmoinen, että huomaamattani kädet olivat kyynärpäitä myöten mullassa ja valmista tuli nopealla tahdilla kun saimme apukäsiä paikalle. Eli kuvaamiset jäivät eilen ihan minimiin. Leikkimökin kuistille istutimme tytön toiveesta jotain vaaleanpunaista, daalian ja petunian muodossa. Pikkuveli päätti heti kokeilla kukkien kestävyyden, siksi liki puolet daalian terälehdistä on irti. Jotta kuisti ei kävisi liian ahtaaksi ajattelin tehdä toiselle istutukselle itse amppelin. Se vaatii vielä viime silauksen. Myös mökin sisälle halutiin jotain uudistusta ja sitäkin on tulossa kunhan eksyn ompelukoneen pariin :)

Nyt ollaan jo pikkuraksa-apulaisen kanssa jalkeilla vaikka sunnuntaisin pitäisi vissiin nukkua pitkään (mitä se on). No jaa, olen kai vain niin aamuvirkkua mallia kun kerran herään niin päivä aloitetaan saman tien. Sen verran pärisee korvan juuressa nyt, että velvollisuus kutsuu; pikkulegojen suosio on meillä nyt huikea ja pikkuinen mopomies pikkuisine mopoineen <3

Ei torstai-iltaa varmaan voi millään verukkeella laskea alkuviikoksi. Lupasin teille alkuviikon puolella kuvia projektista jonka sain toteuttaa äitienpäivälahjana. Ylin kuva paljastaa projektin sisällön ja siihen pureudutaan sitten ensi viikon puolella. 

Tähän mennessä viikko on tuonut mukanaan kaikenlaista turhaa sähellystä ja odottamatonta kohellusta. Pinnan kiristykseltäkään ei ole voinut välttyä. Sellaista se on kun jään kaksikon ja elukoiden kanssa päinsä. Huomenna pidetään leffailta muksujen kanssa ja syödään irtokarkkiöverit! Eiköhän sillä keinoin saada nollatua nuo arjen myllytykset.

Pirun kaupunkilaiset

Tuommoinen oli meidän aamupäivän sisältö tänään. Multaiset hanskat ja siemenpussit, lapiot ja vasarat saivat tänään aamupäivän ajaksi jäädä sijoilleen kun omistimme kevätaamun luontoretkelle.
Tiesin lasten käyneen retkellä hoidosta jossain pienessä saaressa mutta eipä tuo kaksikko hirveästi osannut tähdentää missä olivat olleet ;D Hoitotädin opastuksella löysimme kuitenkin paikan,jota hän tietää kutsuttavan Pirun saareksi. Kartalla tuo näyttää olevan Variskarit.

Hieman ihmetytti kun saavuimme perille; Hitto, että oon kaupunkilainen nykyään! Sen ison tien varressa mistä kuljetaan useita kertoja viikossa, on näin kiva paikka. Luonto ja meri. Eikä tämmöiset retket paljoa vaadi meiltä vanhemmilta, mutta lapset saavat niistä niin paljon irti. Vähän eväsleipää ja mehua mukaan, nappasimme myös nuo suurennuslasit mukaamme. Niille löytyikin käyttöä! Lasten luonto-kirjasta annoinkin vinkin muutama postaus sitten ja taas pääsimme bongailemaan ja nyt tällä kertaa myös maistelemaan! Nimittäin ketunleipiä. Muistatteko vielä lapsuudesta tuttu välituntien makupala? :) Bongatut kasvit ja niiden tarrojen liimaaminen jäävät kuitenki huomiselle päivälle.
" se kettu on varmaan nämä leiponut aamulla"

Ja mitä tulee siihen "Haluaisin-listaan", niin haaveilu saa aikaan toimintaan. Huomenna näpsitään kuvia aikaansaannoksista!

Vapputouhuja

Kylläpä oli kevätsäät kohdillaan tänä viikonloppuna, kerrankin! En hetkeen muista olleen näin lämmintä vappuna, tai sitten en vaan muista. Aivan ihanaa, nyt saisi aika pysähtyä!
Sänkyyn sain peitelle kaksi punaposkista touhumyyrää ja tällä isommallakin työmyyrällä poskia helottaa ihan mukavasti. Eikä kumma, tänään aloitimme varrti yli yhdeksän pihatouhut ja tultiin sisälle iltapala-aikaan. Lounasmurkinat heitettiin nassuun sisällä, simat vege-munkkeineen nautimme pihalla. 
Vaikkakaan viikonlopun säästä ei ole paistetta puuttunut, on sitä edeltävät ilmat olleet niin viileitä ettei kukkapenkeistä hirveästi vielä pilkota perennoja. On niin malttamaton olo kukkaloistetta odotellessa. En pystynyt pitämään sormiani erossa pioneista, jotka viime kesänä istutin liian kylmään paikkaan. Kaivoin ne ylös ja siirsin auringon lämpöön. Hieman hirvitti kun taimia ylösnostaessa huomasin maan olevan vielä umpiroudassa syvemmältä. Kääks :/ 
Pupukaksikko on nyt vihdoin päässyt pihalle vastavalmistuneeseen tarhaan. Tarhan rakennus oli monivaiheinen vastoinkäymisineen mutta nyt pupusilla pitäisi olla mukavat oltavat.


P.s. Hihii, miten ilostuinkaan nähdessäni uuden lukijan :) Kiva juttu!

Lasten kanssa luontoon + kirjavinkki

Eilen viikkosiivousta tehdessäni vastaan tuli tämä viime syksynä hankkimani luonto-opas lapsille. Oli mielestäni sattumaa, että myöhemmin päivällä googlesta huomasin, että on on Kansainvälinen Äiti Maan päivä. Me kaikki varmasti toivomme, että tulevillakin sukupolvilla olisi mahdollisuus nauttia luonnon moninaisuudesta. Tärkeää on siis opettaa lapsia jo pienistä pitäen kunnioittamaan luontoa.

Paikallinen sanomalehti Pohjalainen esitteli tämän kirjan jo viime kesänä ja sen innoittamana hankin tämän meillekin; Viljami Ovaskaisen Lasten luonto. Näytti muuten löytyvän vielä ainakin Adlibris-kirjanettikaupasta hyvässä alessa! Kirjasta löytyy yli 100 bongattavaa kohdetta; sienet,marjat ja kukat.Löydettyään kasvin luonnosta lapsi saa liimata tarran sivulle, jossa on kerrottu enemmän kasvista. Me ajattelimme korkata kirjan käyttöön nyt viikonloppuna kun luontokin on alannut heräilemään kevään myötä. Kirjastahan löytyy bongattavaa aina keväästä syksyyn saakka. Mielestäni tämä on oiva tapa oppia yhdessä. Eiköhän me pakata vähän mehua ja pientä evästäkin mukaan.

Mukavaa viikonloppua!

Jäätävää juhlahumua

Siinäpä se viikonloppu sitten menikin! Köökin puolellla aikalailla ensin leipoen ja sitten kestiten vieraat; sukukaiset ja neitokaisen kaverit. Tänään iltapäivällä talon valtasi Elsa-prinsessat ja taisi yksi mainita olevansa peräti kuningatar ;) Pari tuntisen aikana ehdittiin vetää muutama leikki myös herkuttelun ohella. Lapset olivat kaikki innoissaan mukana pääsiäismunien etsinnässä ja kurki&sammakko-leikissä. Posket punaisina ja mehuhörppyjen jälkeen, kokosimme porukan rauhoittumaan askartelun ääreen ja saatiin tehdyksi rairuohoistutukset vieraille kotiin vietäviksi.

Pikkuväki sippasi hyvin nopeasti viikonlopun juhlimisen jäljiltä; onhan se nyt raskasta täyttää viisi ja syödä itsensä hassuun tilaan sokerilla :) Pienempi tykkäsi kovasti olla kaverisynttäreiden pelle, ja hoiti pikkunaisten naurattamisen nauttien saamastaan huomiosta <3 

Päivä ennen synttäreitä takapenkiktä kuului pohdintaa; "Mihin ihmeeseen mä saan mahtumaan kaikki ne lahjat ja lelut mitä mulle kannetaan huomenna? Mä taidan laittaa vanhoja leluja kierrätykseen".

Nyt on niin rättipuhkipoikki-olo, että nappaan lääpärin luukun nyt kiinni ja taidan sipata sohvalle!

Hyvää viikonalkua!