Kaksin hereillä

Kevään uinuessa edelleen puutarhasta ei löydy muita sissejä kuin tuo herkkä pikkuinen lumikello ja virkeä pikkupupu. Luppakorvamme on päässyt kesälaitumille ja kyllä se onkin kirmaillut isommassa aitauksessaan. 
Keväisin saattaa neulomisen suhteen iskeä blokki - suuntaisiko ajatukset jo syksyn villoihin ja asusteisiin vai värkkäisikö jotain äkkinopeaa puuvillaisesta kesää varten. Ja kun mieli ei osaa päättää, on kiva käyttää se aika hyödyksi edes johonkin eli tällä kertaa villasukkiin. Tein lapsille ohuemmasta langasta; Nallesta ja Dropsin Fabelista, villasukat. 
Viikonloppuna on tarkoitus polkaista puutarhahommat käyntiin ja lupailivat ihan kohtuu nättiä ilmaakin. Jos sitä hakisi mullat ja ruukut valmiiksi, kesäkukkia ei vielä tohdi tälllä suunnalla harkita.
Terassille olin aikeissa keksiä jotain diy-projektia..siitä myöhemmin :)

Kasvimaapäivitys

Tuossa kevään kynnyksellä jouduin hillitsemään innostustani kasvimaan suhteen sillä pihamaalle oli tilattu kaivinkone mylläämään eli se siitä kasvimaasta sitten, totesin. Naapurin kanssa oli jo muutama kesä tuumattu raja-aidan uusimista ja se tehtiin nyt tänä keväänä. Hyvässä kasvussa ovat Marja-aronian taimet. Pensasaidan valinta oli muutenkin mieluisampi valinta kuin lauta-aita. Pihamme ilme rehevöityi ja syysvärihän tuossa pensaassa on todella kaunis. 

Kasvimaan osalta toukokuun kylvöt tehtiinkin sitten paljon normaalia aikataulua myöhemmin. Viime vuonna minulla taisi olla jo vappuna perunat itämässä erään maajussin ja tämän rouvan innoittamana ;)

Kylvöt tein muutenkin kaiken muun puutarhuroinnin ohella ja tämä ei ollut lainkaan hyvä juttu. Kun kasvit lähtivät kasvuun ja penkistä pönki esiin viime vuotisiakin siemeniä ja rikkakasveja, en tiennyt mitä kitkeä ja mille annetaan kasvuun tilaa. Mansikoista ei onneksi voi erehtyä!

Herneille tehtiin jälleen tuo oma seinänsä ja ne ovatkin helposti tunnistettavissa. Ovat muuten kasvaneet huimasti. Maittavaa välipalaa touhujen välissä.

Kehäkukkaa en laittanut uusista siemenistä lainkaan mutta sitä pukkaa nyt jokaisesta kasvilaatikosta viime vuoden siemenistä. Tähän samaan kauniiseen 'ongelmaan' on törmännyt myös Mekkokaapin Kaisu. 

Halusin hyödyntää kasvilaatikot kunnolla ja luinkin, että viljelmät tehdään paljon tiheämmin kuin avomaalle. Kokeilin nyt ensimmäisen kerran tuota rinnakkaisviljelyä eli laitoin joka toisen rivin porkkanaa ja joka toisen rivin sipulia. Hyvin ovat kasvaneet ja kasvulaatikko rehottaa melkoisesti liian tihkuun kylvettyjen porkkanoiden vuoksi. Ja se pikkutaimien harvennuskin jäi liian vähälle.

Kokeilin tänä keväänä muutamaa uutta kasvista ja yksi niistä oli tämä kuvan punajuuri. Muutama rivi näyttää kasvavan mutta maistelemaan ei olla vielä päästy. Näiden kastelu on jäänyt liian vähälle ja pelkäänkin sen vaikuttavan makuun ja tuotosten jäävän syömättä. Kesäkurpitsat näytinkin teille viime postauksessa. Ensimmäinen raakile on jo ehtinyt kasvattaa itseään runsaan vaaksan mittaan!

Kasvimaan tiiliskivikäytävät ovat mukavasti sammaloituneet. 

Tuossa kuva vielä alkutaipaleesta. Tuossa vaiheessa tuntui vielä todella epätoivoiselta kasvimaan suhteen. 

Toivottavasti sinäkin olet saanut maistiaisia kasvimaalta - omasta tai ystävän :)

Let me out

Nämä on näitä päiviä kun työmaan sijasta voisi viettää koko päivän ulkoilmassa ja etenkin puutarhuroimassa. Aamukasteen kastelemat saappaat voisi jättää vasta pestyille mäntysuovan tuoksuisille rappurille ja istahtaa kahvikupposen kanssa alas. Loma tule pian, pian!

Keittiön ikkunalaudalla vauhtiin päässeet kesäkurpitsat saateltiin kasvimaalle, kun niin jo kurkistelivat ikkunasta pihalle. Osa kasvimaan kylvöistä on vielä tekemättä kun jahkaan edelleen kasvivalintojen kanssa. Eikös nämä olisi voinut päättää jo vaikka helmikuussa!

Alkukeväällä tein päätöksen etten jaksa esikylvää mitään, paitsi nuo kesäkurpitsat, se on pitänyt hyvin paikkaasa. En ole erityisemmin perehtynyt yrtteihin jonka vuoksi päätin oikaista onneen; valmiit Basilikan ja Timjamin taimet päätyivät kirsikkatomaattien seuraksi tomaattimaajn. Niin joo, senkin olemassa olo on vielä todistamatta täällä blogin puolella. Mutta etteköhän te jaksa ootella :) Kiitos siitä teille :)

Hetki (koti)SPA:ssa

Ajattelin jakaa teille hetken päivästäni. Puutarhan mullistus on nyt valloillaan, on multakekoa ja kuoppaa siellä täällä, kaivinkoneen telanjälkiä ja mutaa... Tänään päivällä lapiointihommissa mitta tuli täyteen. Älkää nyt vetäkö vääriä johtopäätöksiä; puutarhurointi on mitä parhainta puuhaa.  Kuitenkin kun vatsa kurnii, kädet on spagettina lapioinnista, janottaa, paita on hiestä märkä, selkääkin vähän jomottaa ja nenän päällä on keko multaa, silloin on aika kirjaimellisesti lyödä hanskat tiskiin ja ottaa hetki itselleen.

Näin me teimme tyttöni kanssa. Vietimme keskellä päivää rentoiluhetken tyttöjen kesken.

Neitonen pääsi vaahtokylpyyn vauvanpunkkaan, pienihän se oli mutta kellepä ei vaahtokylpy kelpaisi. 

Mulltahommista kasvoille kertynyt hiekka ja multa toimi luonnollisena kuorinta-aineena. Ja tuulesta takkuuntuneet kutrit saivat naamion, jonka jälkeen oli mukava letittää hiukset.

Kylpyhetken jälkeen pellavapyyhkeisiin kääriytyneinä me hörpimme limukkaa ja totesimme; olipa kiva tyttöjen juttu :) <3

Näissä tunnelmissa lopettelen tältä päivältä ja painun pikku hiljaa pehkuihin pellavalakanoiden huomiin.

Haluaisin

Haluaisin vadelmatarhan. 
Haluaisin ruusuköynnöksen, jonka tuoksu huumaisi vieraat portin pielessä. Haluaisin pionimeren,jonka kauneuteen voisin uppoutua aamukahvia hörppiessä. 
Haluaisin pienen vanhoista laseista tehdyn tomaattimajan. 
Haluaisin pitkän rivin pelargonioita, niistä komein olisi se itse kasvattamani. 
Haluaisin köynnöksiä luomaan pystylinjoja pihaamme. 
Haluaisin ehtiä ripustaa riippukeinumme kuistille ja juoda siinä kahvit aamuauringon lämmittäessä.

Tuumasta toimeen...To be continued :)

Tästä taitaa tulla tätä menoa sunnuntai-blogi kun bloggaustahti jatkuu näin ;) Toivottavasti tekin olette olleet yhtä kiireisiä kevään myötä ettette ole huomanneet puuttuvia postauksia. Vähän harmittaa kun ei tänne meinaa ehtiä ja moneen seuraamaani blogiin en ole myöskään ehtinyt piipahtamaan. Mutta se on ohimenevää ja keväästä on nautittava juuri silloin kun se on. Puutarhapuuhien kanssa tuntuu tapahtuvan paljon mutta jollainlailla samanaikaisesti on olo, että hommat polkee paikallaan. Johtuneeko sitten hieman vilpoisista säistä kun ei ihan meinaa löytyä vielä inspiraatiota kukkapenkkien perkuuseen ja istutushommiin. Pensasaidan kanssa ollaan pohjatöiden parissa ja ollaan edetty ihan mukavasti muksujen pyöriessä jaloissa. 

Köökin puolelle ostin pienen vihreän piristeen, lankaköynnöksen. Viime vuonna esikasvatukset toivat mukavasti piristystä mutta tänä vuonna en ole laittanut mitään enkä aiokaan. Kokeilen nyt tällä kertaa mikä ehtii kasvaa suven aikana. Varmasti jokin kasvimaja olisi kehiteltävä ulos kuitenkin aremmille ja lämpöä vaativille kasviksille. 

Terassi korkattiin jo viime viikonlopulla käyttöön ja nautimme jäätelökahvit. Pienen pieni lumikello sai olla tämän kevään ensimmäinen kurkistelija. Toivottavasti sen loputkin ystävät nostavat pian päitään. Nyt vietetään sadepäivää; lapset katsovat Marikkia takan lämmittäessä varpaita ja itse ajattelin siirtyä tästä ompelukoneen ääreen.

Leppoisaa sunnuntain jatkoa!

Puutarhuri etsinnässä

Onko mahdollista,että samaan aikaan ajatukset junnaa ja väsyttää ja hetken päästä taas kevätinspiraatio vie mukanaan. On kai, ainakin omalla kohdallani asia on näin tällä hetkellä. Blogeissa sekä lehdissä törmää ihastuttaviin kevätistutuksiin ja puutarhasuunnitelmiin. Omat suunnitelmat pihan suhteen ovat hukkuneet jonnekin tuonne kaapin pohjalle. 

Eihän niitä suunnitelmia aina tarvitsekaan tehdä mutta viimeistään taimitarhalla olisi kiva tietää mitä sieltä on hakemassa ja vielä tärkeämpää olisi tietää mihin kyseinen planttu istutetaan. Muutama kesä ollaan jo harkittu raja-aidan kaatoa ja pensasaidan istuttamista siihen tilalle. Tämä isompi projekti olisi mitä ilmeisemmin toteutumassa tänä keväänä. Luulen, että kun saadaan tuohon asiaan varmistus, alkaa myös puutarhasuunnitelmien hahmotus. Kasvimaan varalle ei ole myöskään mitään hahmotelmaa vielä. No oman maan perunat olisi mahtava keittää jälleen. 

Lumien sulaminen on myös paljastanut puutahurin syyslaiskottelun! Kaamee mikä sotku. Toivottavasti kevätpaiste kuivaisi pihan nopeasti niin pääsisi siistimään paikat. Ja nyt viikonloppuna on käytävä kukkapenkit läpi jos jo joku aikainen kukkanen kurkkii. Lumien sulaminen tietää myös pyöräilykauden avausta ja nyt ollaankin useamman kerran käyty pyöräilemässä. 

Pilvilinnoja ensikeväälle..

Puutarhasuunnittelun muodossa!

Pilvilinnojen rakentelu käy keneltä vain ja se on ihan huippua! Unelmointi on sitä paitsi ilmaista ja voi suunnitella vaikka kuinka hulppean lopputuloksen, jos haluaa. Vietin kuluneella viikolla vapaapäivän sukeltamalla googlen kuvahakuun heti saatuani lapset päiväunillensa. (miten mahtavaa,että 4,5v nukkuu myös, iiiso peukku sille)

Ensi kevääksi on suunniteltu pensasaidan istutusta rajanaapurin kanssa ja tämä antoikin kimmokkeen tähän tolkuttomaan puutarhan uudistussuunnitelmaan. Pihalle tulee joka tapauksessa pikku-kaivuri kaivamaan niin täytyy käyttää tilaisuus hyödyksi.

(Kaikki kuvat,paitsi yksi, gooslen kuvahausta)

Sipulit kämmenellä -oma kuva.

Loppukesästä ihastuin pihatakkoihin ja tuntui, että niihin törmäsi joka puutarhalehdessä. Hintakaan ei ollut aivan mahdoton ja sen hankinta tuntuukin aika realistiselta. Pihatakka olisi tyylikäs 'notskipaikka' pienehkössä pihassa. Kuvassa tuo pallon mallinen on ehdoton suosikkini mutta sitä löytyi vain ulkomailta. 

Vanha ja rupsahtanut mustaherukkapensas kaadettiin loppukesällä ja tämän alueen ajettelin soveltuvan hyvin istuskelupaikaksi. Alueen voisi laatoittaa joka lisäisi paloturvallisuutta ja takkakin pysyisi tasapainossa. Hieman houkuttelisi tehdä betonilaattoja itse joko tuollaisella muotilla ja tai tavallisia neliön mallisia jotka saisivat pitsiliina käsittelyn.

Pihamme mysteeripuu, joka kukkii valkoisin kukin omenapuun kanssa samoihin aikoihin, pääsi ensimmäisenä toteutuslistalle. Tämän puun ympärille istutin nyt syksyllä 20 vaaleanpunaista tulppaaninsipulia, jokusen lumikellon sekä idänsinililjaa valkoisena. Kaunis näky - toivon- jos ja kun puu ja kukat kukkivat samaan aikaan.

Takkapaikan ympärille kaavailin puoliympyrän mallista suojaseinämää. Tämän seinämän takana pensasaita saisi kasvaa rauhassa riittävän korkeaksi antamaan näkösuojaa. Yksi tuollainen riippalehtikuusi istutettiin kokeeksi ja se on lähtenyt hyvin kasvuun. Sen rinnalle sopisi joku pienehkö koristepuu tai pensas kauniine kukintoineen. Yksi-tai monivuotisia köynnöksiä käyttämällä syntyisi nopeasti tiheämpi suoja jos em. kasveilla ei tulisi riittävän suojaisa maja.

Yritin hakea erilaisia inspis-kuvia alueen istumapaikkoja varten. Mikään ei näyttänyt kuitenkaan riittävän hyvältä. Kuvan puupenkkistä löytyy jonkin verran tyyliä mitä haen; maisemaan sopiva, ei silmiin pistävä, riittävän tilava. EI TRUKKILAVOJA!

Oma kompostori puutarhajätteelle olisi myös erittäin tervetullut. Tämän hetkinen ratkaisu aiheuttaa harmaita hiuksia kun mustia jätesäkkejä kertyy kesän aikana aika monta. Ne notkuvat autotallin takana kunnes emäntä tai isäntä kyllästyy näkemäänsä ja niin lähdetään kärrykyydillä kierrätyspisteelle.

Mitä kaikkea sitä ehtiikään suunnitella talven aikana :)

P.s. Lomalle lähdemme lompsista vaan. Aurinkoa ja lämpöä, Ihanaa!

Palataan luvattujen kirppislöytöjen pariin reissun jälkeen :)

Sormet multaan

Lapio-check, Kottikärryt-check, perennataimet-check, multaa-check! Ja hommiin :) 

Vaikka pihamme on jo n. 16-17vuotta vanha, eivät edelliset asukit (2 eri perhettä) ole kaivaneet yhtäkään penkkiä. Talokauppoja tehdessä pihalla kasvoi ainoastaan 2 omenapuuta ja 4 viinimarjapensasta. Ja hyvin hoidettu vihreä nurmi!!

Oudon lämpimän talven vuoksi kukkapenkki kaivettiin jo maaliskuulla ja viime viikolla pääsin istuttamaan perennat. Esikoinen oli kerhossa ja kuopus nukkui vaunuissa, mitä parhain hetki touhuta mielipuuhissaan :)

Penkkiin pääsivät päiviäni sulostuttamaan: 

Kukkakuvat googlen-kuvahausta ja käsitelty PhotoScapella

Joukosta jäi uupumaan vielä Jättipoimulehti ja Kuunliljat. Penkki on värimaailmaltaan valko-pinkki-lila :) 

Taimien sommittelua paikoilleen / Taimet mullassa

Eniten jään odottamaan Pionin "Sarah Bernhardt" kukkaloistoa. Varmaankin menee useampi vuosi kylläkin. Vanhemmilla on mielestäni samanlainen ja se vanha pionirouva jaksaa tehdä lukemattoman määrän vaaleanpunaisia hattarapalloja joka vuosi :)