torstai 11. syyskuuta 2014

Arkinen Aherrus

Hei,
meillä kun jyllää flunssat ja nuhat edelleen ja ollaan pysytelty kotosalla aika tiuhaan, niin jotenkin kummasti tämä arkinen aherrus alkaa jo...nooo...vaihtelu voisi tehdä jo hyvää!

Tänään aamu alkasi klo 6.40. Heräsin kuiskaukseen: " Saako valot laittaa päälle jo?". Esikoinen asialla kuten myös muinakin aamuina. Vastasin toiveikkaana: " Ei vielä, köllitään vielä hetki." Kuten muinakin aamuina toivettani ei kuulla.

Aamupala härdellin ja vaatteiden vaihdon ohella hörpin toista kuppia kahvia. Hätistelen muksuja PikkuKakkosen ääreen ja joudun luopumaan toisesta kupillisesta kahvia koska kuopus on sitä mieltä, että kuppi kuuluu hänelle. Kuten kuuluu myös auton avaimet, kännykät ja tyhjät juomatölkit.

Aamu alkaa seljetä sumusta ja päätän, että lähdemme ulkoilemaan. Kuten joka aamu. Tällä kertaa esikoinen toivoo pääsevänsä pyörälenkille ja ninhän me sitten lähdemme. Tomeran kolmevuotiaan kanssa pyöräily voi olla joko vauhdikasta hurvittelua tai sitten ketjujen kitinää ja polkijan narinaa :/ Meillä se oli tuota jälkimmäistä tällä kertaa. 

Kuin ihmeen kaupalla uhmatar saa siirrettyä ajatuksensa muualle pyörästään kun ilmoitan, että mennään metsään: " Joo, siellä on varmaan Ilves!! Tai karhuja!!" Toteaa uhmatar ja tikuttaa polkimia ennästysvauhtia. No onneksemme emme kohtaa kissoja kummempaa ;) Metsästä haimme samalla katajanoksia ja puolukanvarpuja syysistutuksia varten.

Ulkoillessa vierähtikin lähes pari tuntia. Kotona vastassa oli aamupalalta jääneet tiskit ja lounaan laitto. Riisutaan ulkoilukamppeet ja laitetaan ne naulakkoon, tai sitten ei. 
Esikoinen saa tehtäväkäseen käydä hakemassa kasvimaalta porkkanoita ja palaakin aikamoisen tukon kanssa. Molemmille porkkanat käteen ja patistan muksut pois jaloista.
Lounaan pelastikin eiliseltä jääneet lihapullat, joita tehtiinkin pari pellillistä.
Samalla kun valmistan lounasta, siivoilen keittiötä, lataan tiskikonetta - ai niin se piti ennen tätä tyhjätä. Kurkkaan välillä muksujen touhuja. Rakentavat majaa olkkarissa. Hyvä. Pian kuulen: " Mennään sänkyyn hyppelemään!!!" Voi apua, ja porkkanat käsissä ne ryntäävät makuuhuoneeseen.
No sallittakoon tämän kerran sillä lounas on edelleen kesken ja ne tiskit. Käyn lataamassa myös pyykinpesukoneen. Ja viikkaan muutamia vaatteita.

Vilkaisen eteiseen. Ei hitsi. Onkohan tuo koiruus saanut aamupalaa? On se :) Yllätyin, kerrankin!
Jatkan tiskikoneen täyttöä. Lounas alkaa olla pian koossa. SYÖMÄÄN!!!




HuhHuh, onneksi nyt on rauha maassa ja aikaa kahvikupposelle :)


5 kommenttia:

  1. Koiruus on niin kiltistti kopassaan niin kuin aina;) Ikea reissu tuo hyvää vaihtelua!!! Tänään saa luultavasti uuden kuvastonkin.T. Tuire

    VastaaPoista
  2. Niin ja tossa oli vasta aamupäivä. Niin tuttua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaipaan sitä luksusta mitä keväällä vielä oli kun kumpikin nukkui päiväunet samaan aikaan. Voi että oli mukacakeittää kaffit ja olla vain hiljaa.

      Poista
  3. Mun aamukahvi jää joka aamu kuppiin kylmettymään, mutta sitkeästi ne keitän - vielä jonakin aamuna....:)
    Niin tuttua huttua, ihanan hektistä arkea. Vielä viides ipana pitäisi silti saada härdelliin...??
    -V

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pannu kuumaksi ehdottomasti joka aamu! Älä luovuta ;-)

      Suurperheen arki kiehtoo jostain syystä vaikka musta itsestä ei olisikaan siihen. Iso hatunnosto suurperheen härdelliä johtaville äideille ja miksei isillekin ;-)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...