torstai 27. huhtikuuta 2017

Johdot koppaan





Tämän kevään virkkaukset on tehty moneen kertaan, purkutuomio toisensa jälkeen sai melkein jättämään  koko homman sikseen. Syksyllä ostin tuota mustikkarahkan väristä trikookudetta tietämättä mitä siitä saisin tehtyä. Monta kuukautta se nökötti hyllyllä kunnes pääsin sitä työstämään. Aloitin pyöreää säilytyskoria kunnes purkasin ja aloitin suorakulmaisen mallista. Se olikin liian iso ja purin jälleen. Kolmannella kerralla tyydyin tulokseen ja tähän sopivan kokoiseen ja matalaan koriin saadaan kerättyä keittiön apupöydiltä pois johdot ja laturit. 

Harmaa Sisäpihan Kaupunki trikookuteesta tein maton. Teen pääasiassa käsitöitä omalle perheelle ja ystäville mutta tällä kertaa tein tilauksesta maton. Ja kun toiselle tekee, haluaa lopputuloksen olevan priimaa. Eikös näin!? :) Joitakin kertoja purin,virkkasin, purin,virkkasin, purin, purin ja virkkasin kunnes pääsin haluttuun lopputulokseen. Maton lopullinen halkaisija oli noin 100cm ja tein ainoastan kiinteitä silmukoita. Kiitollinen oli maton saaja. Nämä on aina kivoja juttuja!

Ajatuksissa on aloittaa Makramee- solmuilut oikein urakalla. Varmasti viikonloppuna palaan asian tiimoilta tänne.



torstai 20. huhtikuuta 2017

Kaikki valmista...

...enää puuttuu kevätkelit! Kuinkahan tässä näin kävi ja juuri lomallani. 

Saappaat lähtökuopissa


Pitkävartiset villasukatkin valmistuivat juuri ajoissa


Tallissa odottelee iskemätön harava ja sen muut töitä kokeneet kaverit


Siemenet ja kukkasipulit odottelevat myös huomiota


Toivoa elättelen vielä viikonlopun säiltä, jotta pääsisin edes lomallani vähän lempipuuhiini. Nyt puuskittainen tuuli vinkuu nurkissa ja heittää vesipisaroita ikkunaan. Aamupäivän ulkoilusta kylmettyneinä lämmitimme lasten kanssa saunan. Lomaa se tämäkin on :)

maanantai 17. huhtikuuta 2017

Pääsiäinen vyyhdissä






Talven jäljiltä tuntuu, että pääsiäisen vietto veisi voiton joululta. En tiedä onko oikeasti näin, olen pitänyt aina itseäni jouluihmisenä mutta jotenkin tuo pääsiäinen on lupaus vihdoin alkavasta keväästä vaikkakin tänä vuonna saimme hyytyvän kylmät säät. Se ei onneksi haitannut serkuista koostuvaa trullipesuetta sillä saalis oli jälleen aikamoinen. Pakkohan niitä lasten koreja oli keventää ;) 

Illalla lähdimme venesatamaan kokolle rauhoittamaan sokerista sekaisin olevat lapset. Liika energia karistettiin pois muun muassa kierimällä heinäisiä rinteitä alas. Mikäs siinä!  
Pääsiäisen pyhät on juuri sopivan mittaiset, että ehtii nähdä perhettä ja sukulaisia ja samalla vetää hirmuiset suklaaöverit :)

Serkusten leikkiessä keskenään, jäi meille äideille aikaa purkaa muutana lankavyyhti. Vyyhdinpuut ovat isäni puolelta perityt ja isosiskoni taisi niiden käytön. Syksyllä mokasin pahasti yhden lankavyyhdin kanssa ja seurauksena oli monen illan savotta lankasolmuja selvitellen! Enpäs tee samaa virhettä toiste. Nämä Luohittaren Luola villalangat ostimme Helsingin reissulta toissa viikolla. Sukkalangaksi taitavat päätyä. Tuo kelta-musta-harmaa raidallinen oli oma valintani. Jännä nähdä millaista raitaa langasta syntyy. Jos olet menossa Helsinkiin ja haluat päästä nauttimaan villalankojen maailmasta niin poikkea ihmeessä SNURREssa. 

Aurinkoista pääsiäisen jatkoa sinulle :)





keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Kevätmieli


Viikko vierähtänyt jo puoleen väliin, vaikka oli heti viikonlopun Kevätmessujen jälkeen tarkoitus jakaa kevätmieltä täällä. Olipa muuten hyvät messut! Nyt täytyy vain sinnitellä tämän hitaasti etenevän kevään kanssa, ainahan se kesä on sieltä tullut.
Vielä viime syksynä olin kovin innoissani jo tulevasta keväästä ja sen tuomista puutarhapuuhista. Oli aikomus talvettaa yhtä jos toista kesäkukkaa ja suunnitella talven aikana kesämajan piirrustukset. Mutta sitten tuli se tosi Elämä vastaan. Tai huono tuuri. Pupujen talvettaminen tallissa on ollut kätevä ratkaisu mutta karvainen kaksikko päätti vähän väliä karkailla häkistään ja pääsivät popsimaan Hakuro-pajupuuni kuin myös kaikki pelargoniat. Ruukkusipuli-istutukset eivät jääneet myöskään talttahampailta väliin. Ja vielä kirsikkana kakun päälle: talon kanssa tuli yllättäen remonttia, joka osoittautui odotettua isommaksi. 
Tässä kaikessa ylimääräisessä säädössä ja arjen hulinassa nuhineen ja aikatauluineen oli kyllä pala purtavaksi tälle alkuvuodelle! Ja yksi syy harventuneille blogipostauksille. Mutta nyt korkea aika karistaa talven hiutaleet harteilta ja suunnata ajatukset kevääseen ja kesään! Eiköhän tuo puutarhurointi taas yllätä omalla tavallaan..positiivisesti tietenkin :)

maanantai 3. huhtikuuta 2017

Pirteä matto ja lastenhuoneen arki

Vaaleanpunainen arki postauksessa vilahti kuvaa virkatusta matosta, joka oli tekeillä tytön huoneeseen. Virkkaustaitoni ovat ihan pysty metsästä, tärkeämpää on ollut saada nopeasti valmista kuin tekniset hienoudet, heh. Niin kävi vähän tämänkin kanssa! Innostuneena pirtäestä raidoituksesta unohdin kiinnittää tekniikkaan huomiota ja tavallisten kiinteiden silmukoiden sijaan (joita siis luulin tekeväni ihan oikealla tekniikalla) olinkin tehnyt jollain vaikeammalla tekniikalla, kiertäen takalinjaa tai jotain muuta. Kiitos työkamulleni tästä vinkistä :)



Äidille osoitetut fanfaarit olivat aikamoiset samoin kuin ilonkiljahdukset kun tyttö sai viedä valmiin maton huoneeseensa. Oli aikomuksena kuvata hyvin stailit kuvat  matosta mutta sen eteen olisi pitänyt nähdä liikaa hommaa. Liikaa siivousta, liikaa järjestelyä ja liikaa kinastelua sunnuntaihin.



Joten näpsin muutaman kuvan, jossa sotkua ja neidin oman huoneen stailausta olen rajannut pois. Ja kruununa arjelle, saatte viimeisen kuvan joka on lähes puhtaasti totuus neitosen huoneesta. Lattian raivasin ainostaan tavaroista. Pikkurojun määrä on julmeton ja jokainen ovi tai seinä, lukuunottamatta tapettiseinää,on vuorattu piirrustuksin. 


Nyt vietellään vapaa päivää ja päivän paras hetki onkin käsillä; lasten lepohetki piirrettyjen ääressä ja mun oma hetki kahvi kupin kanssa :)


tiistai 28. maaliskuuta 2017


Vielä ennen kuin alkaa kunnon kevätkelit ja puuhat puutarhuroinnin parissa, ehtii tehdä pidempi vartiset sukat saappaisiin varpaita lämmittämään. Otin varaslähdön näiden valmiiksi kudottujen sukkien avulla. Isoäitini värisilmä on pettämätön mutta sukanlapa oli väärän mallinen omaan jalkaani. Niinpä päätin purkaa lavat ja jatkaa vielä vartta jonkin verran. 
Olo on niin malttamaton kun aurinko sulattelee jäätä nurmelta ja lumikasojen alta alkaa pilkottaa jälleen elämää! Cant wait :)

sunnuntai 26. maaliskuuta 2017


Visaarit ovat jälleen paremmassa ajassa -ainakin minulle! 
Joka vuosi sitä yllättyy miten paljon voi saada aikaan tai kuvittelee saavansa aikaan kun valo lisääntyy. Ja vaikka sitä ei loppu viimein tekisi hirveästi valmista niin energiaa riittää kaikenlaiseen suunnitteluun...se toteutus onkin sitten luku erikseen :)

Energistä alkavaa viikkoa!

torstai 23. maaliskuuta 2017

Vaaleanpunainen arki?





Eikö näytäkin vähän liian ihanalta ollakseen vain tavallista lapsiperheen arkea? 
Blogeissa törmää aina aika ajoin bloggareiden paljastuksiin koskien blogissa esiintyvien kuvien realistisuutta. Ja sitä kuinka omaa elämää voi kaunistella ihan kuinka paljon haluaa. Ja pelkkää kuvaa rajaamalla saadaan luotua ihan eri tunnelma kuin mitä se todellisuudessa on. Ja näinhän se vaan on. Ruutu ajalta odotetaan pakoa arjesta,pakoa harmaasta päivästä ja inspiraatiota sun muuta.  Toki löytyy blogeja joiden suorasukainen kirjoitustyyli arjesta saa lukijan samaistumaan samoihin fiiliksiin joita kirjoittaja kokee. Ja sekin on hyvä!

Törmäsin sattumoisin töissä pukuhuoneessa keskusteluun, jossa puhutiin blogien vaaleanpunaisesta arjesta. Ja siitä kuinka mahtavaa olisi joskus kiukun puuskassa päästellä kaikki se kiukku tekstin muodossa tänne. Mitähän lukijat meinaisivat? Voisi olla hiukan katuvainen olo sitten kun se kiukku laantuisi. Itseäni alkoi myös huvittamaan kun muistin kuinka paljon olin näpsinyt lähipäivinä vaaleanpunaisia kuvia! :D

Muutamassa kuvassa näkyy söpö virkattu matto, jonka tein tytön toiveiden mukaan. Laitan siitä parempia kuvia seuraavaksi. Pikku hiljaa alkaa varmasti käsityöjutut vaihtua planttuhöpinöihin täällä blogin puolella...jos mietitte :)


maanantai 13. maaliskuuta 2017

Oma panos suomineidolle





Käsityöihmisille jo varmasti varsin tuttu haaste eli sukkahaaste juhlavuonna syntyville jäi omalta osaltani hieman pienehköksi mutta kyllä näilläkin kahdella sukkaparilla saadaan lämpöiseksi muutama pienen pieni ja siloinen jalka <3
Valtavasti onnea kaikkiin niihin perheisiin joihin syntyy juhlavuoden vauva :) Arvokkain lahja perheelle ja arvokas lahja 100 vuotiaalle suomineidolle. 
Näitä haasteita ja toteutuksia juhlavuoden kunniaksi tullaan varmasti näkemään monen monessa muodossa. Se on hienoa! 


tiistai 7. maaliskuuta 2017

Kevättennareiden tuunausta






Talvi tarjoilee tällä hetkellä parhaita säitään aurinkoisilla pakkaspäivillään mutta itselläni on alkanut jo kevät. Ei ehkä ihan käytännössä vielä mutta ainakin ajatuksen tasolla. Tällä suunnalla saadaan ainakin vielä jokunen viikko odotella ennen kuin oikeasti saa vaatekerrosta alkaa keventämään. 
Pari kesää sitten sain nuo kuvan Gudrun Sjödenin todella päheät tennarit lahjaksi. Niiden käyttöön ottoa joutuu aina odottamaan kesäsäille asti mutta ehkä tänä vuonna voin ottaa ne käyttööni jo keväällä sillä uusin sukkapari sopii täydellisesti pariksi niiden kanssa. Ja tämä oli ihan sattumaa!

Tuolla kirjoittelin aiemmin näistä sukista, jos haluat vilkaista. Kävin lankakaupassa ostamassa ohuempaa sukkalankaa lisää. Luistimiin ja monoihin mahtuu paremmin ohuemman langan sukka lämmikkeeksi. Nappasin mukaan myös merinovillaa jonka miellän vahvasti juurikin kevättalveen. Mahdottoman hyvää lanka pipoihin!

Aurinkoista päivää sinulle!

Kuvien tapetit Ritola&Philgrenin mallistosta



tiistai 28. helmikuuta 2017

Purkaako vaiko eikö?






Niin, mitä tehdä kun työn edetessä sitä vain miettii pitäisikö sittenkin kiskoa puikot silmukoista ja pärvöttää koko tekeles! Tätä kauniin herkullista lankaa olen työstänyt jo useamman kuukauden ja ainoastaan tätä kolmiohuivia tehden. Se on matkannut mukanani kolmesti Tampereelle, ja yksi näistä oli peräti junamatka mennen tullen. Kuitenkaan projekti: teenpäs nopsasti kolmiohuivin ei näe loppuaan. Äh, ja sitten vielä jäin miettimään sen purkamista! 
Tämmöistä se tiistainen käsityötuska on :/ ;)

P.s. tänään en ainakaan sitä pura, nukun yön yli ensin!

sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Osa juuristani - käsityöperinteet







Lasten myötä ajan juoksua ei pysty enää hallitsemaan. Tänään kuvasimme tyttäreni samassa puvussa missä itse olen koreillut jo useita vuosia sitten eskarilaisena hammasrivistö vajaana. Tämän todella kauniin Kaukolan kansallispuvun on tehnyt mummoni ja siihen on saanut sonnustautua siskoni, serkkuni ja meidän jälkikasvumme eli aikamonta pikkuneitoa. Kunpa mummo olisi näkemässä. 

Muistan itse olleeni aikamoinen poikatyttö tuossa samassa iässä eikä hameet kuluneet lempiasusteisiini. Tyttäreni kuitenkin nautti saadessaan pukeutua viimeisen päälle ja ihasteli puvun yksityiskohtia ja etenkin satiininauhaista hiuspantaa. Kuvien oton jälkeen pukua ei olisi maltettu riisua pois. Tämä on ihan korvaamaton muisto mummostani ja hyvä muistutus omista juuristani - käsityöläisen lapsenlapsena toivonkin tämän elämäntavan ja intohimon käsitöihin periytyvän eteenpäin. Ja mukava yhteensattuma oli tämä meidän neidon kuvaus näin Suomen 100-vuotis juhlavuotena.



keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Kangaslaukku -vapaa päivän surautus





 Noin! Johdattelinpas heti halpaan otsikoinnissa ;) Tai melkein. Tämä(kään) ei tullut valmiiksi yhden Peppi Pitkätossu- elokuvan aikana vaan aloittelin tätä kangaslaukun tekoa jo viime viikon vapaa päivänä. Valloittava kettukangas löytyi jo toissa jouluna naapuripitäjän kangaskaupan alesta ja sitä en ole raaskinut  ennen tätä käyttää.

Nyt kun meidän taloudessa pikkuisinkin on päättänyt ettei päiväunille ole tarvetta kotoilupäivinä niin omat hetket jäävät todella lyhyeiksi. Tänään kuitenkin sain kaksikon rauhoittumaan Peppi-elokuvan ääreen. Vaikkakaan kyseisiä elokuvia ei löydy dubattuina suomeksi, onnistui katselu toisella kotimaisella loistavasti sillä juoni oli jo tuttu Peppi-kirjan kautta. Ja minä sain laukkuni valmiiksi! :) happyyy!

Niin ja ketut <3 <3 ...ehkä olette jo huomanneet ;)


lauantai 11. helmikuuta 2017

Nilkkavartiset villasukat kaikilla ihanuuksilla





Päivän pidentyessä ja valon lisääntyessä on mukava huomata kuinka se kevään tulo alkaa sykkiä sydämessä. Silloin paksut ja möyheät villalangat saavat väistyä hetkellisesti (viikolla on kyllä pakkanen paukkunut kunnolla) ja tilalle valitaan ohuempaa keväisempää väriä. 
Ajatuksena oli tehdä parissa illassa ihan nillkavartiset perusvillasukat. Kuitenkin jo silmukoita luodessa ajatus juoksi helmineuloksessa ja nirkkoreunuksessa. Lapa osaakaan en malttanut jättää sileälle neulokselle vaan sitä koristaa nyt pitsikuvio, jonka löysin Novitan lapaset lehdestä. Kantapään tein helmineuloksella.

Nirkkoreunus tuo naisellisuutta sukan varteen tai lapasen reunaan, eikä se lainkaan ole vaikea toteuttaa. Neulot alkuun sileään pari kolme senttiä jonka jälkeen teet yhden kierroksen seuraavasti: 2o yhteen ja langan nosto puikolla. Tuon kierroksen jälkeen neulot jälleen pari kolme senttiä sileää, jonka jälkeen tehdään tuo kaksinkertainen taite seuraavasti: taita reunus kaksinkerroin, aloituskerros jää varren sisäpuolelle. Poimi nyt I puikolle aloituskierrokselta 1silmukka ja neulo kaksi yhteen (nostettu silmukka ja puikon 1.s). Jatka näin reunuksen yhdistämistä. Reunus yhdistetään siis yhden kierroksen ajan, sitten voit jatkaa haluamallasi tyylillä sukanvartta tai lapasta.

maanantai 6. helmikuuta 2017

Karkkimekko -raitainen startti viikkoon






Kymmenien kyselykertojen jälkeen hennoin vihdoin luvata neidille ompelevani Nelli Nuudelipää mekon. Nelli on se herttainen kiharapäinen tyttö Risto Räppääjä elokuvista.  Täsmennyksenä teille, jotka mietitte juuri; Kuka ihmeen nuudelipää? Risto Räppääjä elokuvat ovat olleet meillä jo SE juttu viimeisen pari vuotta ja nyt meillä myös kolmeWee sujuvasti rallattaa Riston räppejä ja jamittaa kovasti Pakastaja Elvin biisejä. Ihan huippua katseltavaa <3
Ja onhan nuo leffatkin kelpo kamaa. Suosittelemme.

 Mun ompelu on liki nuppineulatonta ja mitä nopeammin valmistuu niin sen parempi. Tämän kanssa tein hieman enemmän hommia ja kaikkia kurveja ei päästelty ompelukoneen kanssa suoriksi. Ompelin mekon lauantain aikana kuumepotilaan välillä muistuttaessa keskittymään vain mekon tekoon. Helppoa kuin mikä, eh. 
Alkuvalmisteluihin tuli kuitenkin käytetty hieman enemmän vaivaa, sillä mekon kaavaa sai etsiä pääkirjastolta asti, jo liki arkistoon päätyneiden lehtien joukosta. Suuri Käsityölehti nro4 2008, on se lehti, jossa on julkaistu sekä Nellin mekko että Riston vihreä huppari. 

Voitte vain kuvitella sen onnen ja ilon kun herättelin kuumepotilaan unilta valmiin mekon kanssa <3 

Energistä alkavaa viikkoa :)
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...