tiistai 29. joulukuuta 2015

Kohti arkea - jouluisia hetkiä ennen sitä










Nyt ihan pikainen kuvakatsaus meidän joulun viettoon. Täältä pidin ihan tietoisesti joululomaa myös, konetta ei olla paljon kaivattu joulunvietossa, pakolliset some-notkumiset on hoidettu puhelimen kautta ja hyvä näin. 
Tämän vuoden joulu meni omalla painollaan sen isompia valmisteluja tekemättä. Joulu meni syödessä - kuinkas muutenkaan. Kinkun sulatteluhetket meni käsitöiden parissa, valmistakin tuli. Tapaninpäivänä päästiin rauhoittumaan perheen kesken ja tutustumaan pukin tuomiin lahjoihin paremmin.

H-hetkeä mehustellaan viikkoja ennen mutta yhtä innolla korjaan joulun talteen odottelemaan jälleen ensi vuotta. Oma jouluni loppuu tapaninpäivän jälkeen, joskus jaksan katsella kuusta peräti uuteen vuoteen asti. 
Joulun jälkeen on jälleen mukava suunnata energia mielipuuhiinsa eli käsitöihin, liikuntaan ja kevään odotteluun. Vielä yritän pidättää itseäni poissa puutarhakirjojen ääreltä ;)

Puhtia loppuvuoteen kaikille! 

maanantai 21. joulukuuta 2015

Arkinen (joulu)aherrus




Tämän päivän pyhitin joulusiivoille. En ole kummoinenkaan joulusiivooja kuitenkaan. En järjestä joka kaappia läpi, puunaa roskiskaappia ja desinfioi jääkaappia. Mutta joitakin must-siivousjuttuja minunkin on joulun eteen tehtävä perussiivousten lisäksi. Niinpä sänkyyn vaihdettiin pellavaiset lakanat, samoin kylpypyyhkeiden on oltava enolta saatuja pellavapyyhkeitä. Finlaysonin pitsikuvioinen verho löysi nyt ensin kertaa ruokapöytäämme pöytäliinaksi. Toimii muuten erinomaisesti!

Aamupäivällä leivoimme jo kolmannen kerran piparkakkuja. Ei olla aiempina vuosina leivottu kuin vain kerran ;) Koristelupuuhiin pääsimme neidin kanssa heti pikkuherran nukahdettua päiväunilleen. Viikonloppuna kannoimme kuusen sisään ja lapset saivat koristelle sen mielensä mukaan. PAITSI Pariisinpöllö! Lapsetkin tietävät jo, että iskä laittaa tähden ja äiti laittaa itse pariisinpöllön. Se kun on varjeltu uhanalainen koriste Pariisin reissultamme muutaman vuoden takaa. Ostin sen Pariisin Lafayette-tavaratalosta kun muuhun ei ollut varaa :D

Vielä muutaman päivän puristus työmaalla sitten antaudutaan joulun viettoon.
Nyt näissä tunnelmissa. Kynttilöiden valossa herkkuja ja glögiä. 




keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Suklainen tehtävä



Olen unohtanut tyystin raportoida mitä meidän tonttujen viestikalenterista on päivittäin tullut. Toisena joulukuun aamuna sain jo palautetta tonttujen tyhmyydestä kun eivät kuulemma ymmärrä, että karkeista ne lapset tykkää, ei viesteistä. Asiahan korjattiin pikimmiten ja viestin mukana on tullut sitten karkit kumpaisellekin. Joinakin aamuina en ole jättänyt kalenteriin viestiä tontuilta ja kovin on ollut pettynyttä porukkaa, eli kyllä ne tonttujen jakamat jouluiset puuhat ovat olleet ihan tervetulleita. 

Eilen saimme tehtäväksi tehdä suklaisia yllätyksiä ystäville. Näihin herkullisiin itsetehtyihin jätti-konvehteihin ei kovin kummoisia raaka-aineita tarvittu; tummaa- ja valkosuklaata, pähkinöitä ja kuivattuja karpaloita. Lisäksi erilaisia piparimuotteja.

Kuva1. muotin sisällä pähkinärouhetta ja karpaloita. Kuva 2. Sulatettua valkosuklaata päälle
Kuva 3. Pähkinärouhetta. Kuva 4. Sulatettua suklaata päälle




Kun saimme muotit täytettyä, nostimme ne jääkaappiin kovettumaan pariksi tunniksi. Irroittelin veitsen avulla jähmettyneen suklaan irti. Illalla paketoin herkut sellofaaniin ja koristelin rusetein. Kukapa ei haluaisi suklaista sikaa säkissä ;)

NamNamNamNam....mmmm :)
Tuossa olisi resepti appelsiini-fudgestakin...olisiko kokeilemisen arvoinen?

sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Lucianpäivän Piparkakku-Mudcake






Perjantaina uuvahtaneena auton ratissa töistä kotiipäin ajellessa toivoin, että pienesti hukassa oleva joulufiilis alkaisi löytymään viikonlopun aikana. Kyllähän se vihdoin löytyi! 

Lauantain jumppajuhlan jälkeen oli kevyt mieli ajella kotiinpäin ja sydäntä lämmitti pienen voimistelijan esiintyminen ryhmänsä kanssa. On ne vaan niin hellyyttävä näky :) Maa saatiin vielä valkeaksi illemmalla, sopivasti tyttösten lumihiutale-esiintymisen ansiosta tietenkin ;)

Lucianpäivän kunniaksi leivoimme jouluun sopivasti tuunatun mutakakun. Tuo resepti on kätevä sillä se on maidoton ja suklaaton. Tämä on aika usein se hätävaraleipomus jonka saa kaapin aineksista kasaan yllätysvieraidenkin piipahdettua. Iltapäivällä massut täynnä kakkua lähdimme koko perheen voimin kirkkoon kuuntelemaan ja laulamaan lasten kauneimpia joululauluja.
Onnistunut viikonloppu siis joulufiiliksen etsiskelyn kannalta ainakin!

Kääks, 10 päivää enää aattoon!

perjantai 11. joulukuuta 2015

Tähtikranssi ja joulukukat


Kuluneella viikolla ollaan suoritettu arkea isolla S-kirjaimella! Päiviin ei ole paljon muuta mahtunutkaan kuin töitä, ruuanlaittoa,  lasten yskää ja tohtorilla käyntiä sekä tytön kyyditsemistä jumppaharkkoihin. 
Jossain siinä lomassa ehdin kuitenkin kantaa varastoon jemmatut joulukukat sisälle. Ja tänään olikin ihana tulla kotiin kun nenään suoraan sanoaen tunkeutui hyasintin tuoksu. Nyt ne tuulettuu tuolla pihalla kun lievä päänsärky iski työpäivän päätyttyä. 
Jouluruusun hankin myös ensimmäistä  kertaa ja haaveena olisi saada se pysymään hengissä kevääseen asti, että saan istuttaa sen maahan. Amarylikset sain siskolta, joka oli bongannut ne hyvästä alesta jokin aika sitten. Niiden puhkeaminen kukkaan on aina niin jännittävää seurattavaa! 

Havutähden ohjeeseen pääsette tuosta linkistä. Samasta blogista löytyy vaikka mitä ihanaa niin joulun aikaan kuin muinakin vuodenaikoina. Tuohon voisi vaikka kietoa jouluvalotkin vielä! 

Kamera on jälleen heittäytynyt hankalaksi ja kuvaaminen on jäänyt vähälle valonpuutteen vuoksi myös. Viikolla on ollut muutama niin kaunis auringonnousu mutta sen kimalletta on saanut ihailla vain ikkunan läpi töissä. Onneksi on merinäköala aina tauolle päästessä :)

Tänä viikonloppuna olisi luvassa lumihiutaleita ainakin neidin jummpaesityksen muodossa sekä joulupuuhastelua nonstop. Tänne blogin puolelle olisi myös tarkoitus vinkata kivoista DIY-lahjaideoista.

Rentoa perjantai-iltaa sinulle juuri! 

lauantai 5. joulukuuta 2015

Mieli ja varpaat lämpimiksi








Viime viikolla pikkujoulupaketistani paljastui tämmöiset töppöset. Varmasti ekaan kertaan ikinä (pikkujoulu)paketti oli jotain enemmän, jotain semmoista mitä arvostaa hirveästi <3 Nämä ovat nyt joka aamu pujahtaneet jalkaan. Töppösten malli sattui olemaan juuri sellainen mitä mummonikin on joskus tehnyt. Tätäpä ei tiennyt työkamuseni, joka sai minut herkistymään paketillaan. Kiiiiitos :)
 Ja tietenkin ne oli täytetty vielä suklaakonvehdein. 




maanantai 30. marraskuuta 2015

DIY joulukalenteri -Mitä joulukalenteriin piilotettiin?







Perinteet. Niitä arvostan. Ja varsinkin jouluperinteet. Tämän kalenterin tein odottaessani esikoistamme sillä ajatuksella, että omat lapseni saavat siitä iloa joulun odotukseen. Pidän edelleen kovasti kalenterin ulkonäöstä ja näihin luukkuihin käydään kurkkimassa myös kesäisin varastossa. Vähän kuumaliimaa joka vuosi johonkin nurkkaan se on kaivannut mutta muuten oikein oiva kalenteri. 

Aikaisempina vuosina olen piilottanut kalenteriin suklaata mutta nyt lapsilla on myös kaupan suklaakalenterit niin tämä toimii tonttujen viestikalenterina. Eilen adventtina rustasin pikku paperilappusille pieniä joulupuuhan ideoita; piparien leivontaa, pikkulintujen ruokinta, lasten joululaulut kirkossa, jouluinen iltasatu, pulkkamäki jne. 
Ja koska taloutemme ipanat ovat äärimmäisen uteliaita näin joulun alla, jätän aina yhden lapun kerrallaan seuraavan päivän 'luukkuun'. 

Tänä vuonna odotan lasten kanssa innolla PikkuKakkosen joulukalenteria, jossa seikkailevat iki-ihanat ja pöljät poliisit, Maltti ja Valtti <3 

Tervetuloa joulukuu! On sinua jo odotettukin.




sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Joulutunnelmaa hakemassa Stundarssista




Tänä viikonloppuna on ollut hyvä mahdollisuus hakea joulutunnelmaa erilaisilta joulumarkkinoilta. Lumi ja pakkanen vaan puuttui. Meidän perhe ei lähtenyt katsomaan kaupungin ilotulista vesisateeseen vaan ensimmäisen adventin kunniaksi lähdimme Stundarssin joulumarkkinoille.

Käsitöiden harrastajana nämä markkinat ovat oiva tapa täyttää pää täyteen erilaisilla ideoilla. Ja kun lähtee koko perheen voimin niin ei ole aikaa haalia kaikkia ihanuuksia kotiin asti. Tällä kertaa ihasteltiin enemmän ostostelun sijaan. Toki ne kuuluisat munkkipossut oli ostettava päiväkahvin seuraksi. 

Tuommoiset nukkamokkaiset kintaat löysin kuitenkin itselleni. Aivan täydelliset tällaiselle vilukissalle! Lasten kintaat jäi sovittamatta kun hymyissä suin nauttivat vanhan ajan nekkutikkareita. Kotiin päästyämme puuhailimme lisää joulun valmisteluita, siitä sitten piakkoin raporttia. 

Enää kaksi yötä ja sitten aloitetaan lähtölaskenta :)

sunnuntai 22. marraskuuta 2015

Hiutaleita pitsin ja lumen muodossa








" Oi mitkä nietokset! Äitii, tuu kattoon"

Tuohon huudahdukseen on ihana herätä näin viikonloppuaamuna. Oikeasti. Silmät sumeina ja villasukat makkaralla kiiruhdin ihastelemaan valkeaa maata pikkuväen kanssa. Valkeaa mannaa saisi puolestani tulla tasaiseen tahtiin aina helmi-maaliskuulle asti.

Joululeipomukset alkavat olla pikkuhiljaa ajankohtaisia mutta piparin tai tortun leivontaan emme ole vielä ehtineet. Sen sijaan päivitimme keittiömme paloturvallisuuden asianmukaiselle tasolle. Sammutuspeite on kulkenut kaapista toiseen ja sille ei ole sopivaa paikkaa löytynyt millään. Nyt kun sen ulkonäkö on naamioitu sopivaksi keittiöömme, on se siinä valmiina käden ulottuvilla. Ompelin sille pellavapussukan ja koristelin pitsiliinojen jämillä.

Jokunen joulu sitten olen tehnyt pikkujoululahjoiksi kipsistä sydänkoristeita. Koristeen mukana olen antanut tuoksuöljyn, näitä mitä voi löylyveteenkin laittaa. Tuoksuksi voi valita vaikka sitruunaisen jos koristeen haluaa ripustaa vessaan tai tervan tuoksun takan edustalle. Muutama tippa koristeen takapuolelle riittää. Pitisiliinat pääsivät tässäkin hyödyksi kun kaulimme valmiin levyn päälle pitsiliinasta kauniin kuvion.


Lumista sunnuntaita sinulle :)



maanantai 16. marraskuuta 2015

Purkutuomio ja lohdutuspalkinto



Täällä jälleen! Vierähti paljon suunniteltua pidempi aika poissa täältä blogin puolelta. Sohvalle hyytelöitymisen lisäksi puolet perheestämme sairastui vatsatautiin ja tällä kierroksella en ollut niin onnekas,että olisin saanut olla vain se likapyykin pyykkääjä. No nyt löytyy jälleen paikkuja!

Viikonloppuna sohvalle jättämäni juuri valmistunut villasukka pääsi pikku-uhmiksen käsiin. Ja lopputuloksena sukan varressa ammotti isohko reikä sillä olin unohtanut sakset ulottuville. Voi puuh ja aargh! En tiedä olinko tilanteessa enemmän tuohtunut itselleni vai uhmikselle. Purin kiukkuni kuitenkin villasukkaan ja purin koko varren ylhäältä päin noin puoleen väliin asti. Olipa se sitten ensimmäinen kerta kun päättelin villasukan silmukoita varren päässä. 

Vielä olisi toisen sukan kantapää ja lapa tehtävänä ja sitten vihdoin saan nämä uutukaiset vetää jalkoihini varpaita lämmittämään. Langan kävin jo syksyn alussa hakemassa paikallisesta neulenettikahvilasta. Suosittelen piipahtamaan!



Entäpä sitten se lohdutuspalkinto. Nykyään kun lähden ostoksille joko vain katselemaan ja ihastelemaan tai sitten jotain hankintaa tekemään, niin minua vaivaa joka kerta sama asia; En osaa päättää. Seilaan päätöksen teon kanssa ees ja taas. Valitsen ja teen ostopäätöksen ja taas pyörrän päätöksen. Vakuutan, että ensimmäinen vaihtoehto on aina parhain - kiinnittihän se ekana huomioni. Ja tämä eipäs juupas toipas eipäs-pähkäily jatkuu ja viime viikolla neulelegginssien sijaan Indiskasta tarttui vain tämä suloinen koristepallo mukaani. Leggarit vaihtoehtoineen jäivät kauppaan. 

Tämä taitaa olla meidän ensimmäinen joulukoriste ainakin neidin mielestä. Kuulin nimittäin jotain supinaa selkäni takana: ' Kato nyt iskä, äiti on jo laittanut joulupallon'


:) :) :)

maanantai 9. marraskuuta 2015

Slow motion


Täällä taitaa olla meneillään koko kehon ja mielen vallannut hyytelöityminen. Mitään aloitettua projektia en saa päätökseen, on helpompi aloittaa uusi ja jättää sekin taas kesken. Tänään esimerkiksi 'tuhlasin' omaa aikaa vaan silkkaan haahuiluun ja kotitöihin lasten päivälevon aikana. 
Metsästä haetut havut ja varvut eivät jostain syystä millään taivu itsekseen kransseiksi kun näpertelytuokio päätyi rautalangan loppumiseen. 

Aion kuitenkin myös tänään hyytelöityä tuossa sohvalla ja potkia itseeni puhtia sitten huomenna! 

---------------------------------------------

Tasan vuosi sitten oli noin kuulas ja raikas syyssää

sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Huovutetut pohjalliset - isäinpäivälahjavinkki




Idea hyvä, toteutus täydellinen...eeh. Ei ihan.
Löysin joskus ohjeen itsetehdyistä villapohjallisista ja nyt pääsin sitä kokeilemaan. Tarkoituksena oli tehdä omalle isälleni saappaisiin villapohjalliset. 
Kävin läpi mummoni vanhoja lankoja ja niiden seasta valikoin nämä harmaan sävyiset villalangat. Tai näin ainakin oletin. Yksi langoista oli sittenkin jonkin sortin sekoitetta eikä huopunut niin kuin piti.

No tee sinä kuitenkin näin:
Kudo villalangalla n.30cmx50xm tilkkupalanen. Langaksi voit valita minkävärin vain ja saat paksumman sekä tiheämmän lopputuloksen kun käytät hieman pienempiä puikkoja kuin lankaan suositellaan.
Tilkun valmistuttua, lykkää se pesukoneeseen ja pese ainakin 60asteessa. Pesin omani vielä 90asteessa siinä toivossa, että myös sekoitelanka olisi huopunut mutta ei onnistunut.
Villalangat sen sijaan huopuivat hyvin ja tilkun kuivuttua pääsin leikkaamaan uudet pohjalliset. Koska osa langoista ei huopunut niin sain tehdyksi vain pikkupohjalliset pojulle. Elikäs lanka joka jäi huopumatta lähtisi purkautumaan...

Nappasin pojan saappasta vanhan erittäin kulahtaneen pohjallisen ja piirsin sen paperille.
Tämän jälkeen kiinnitin sen nuppineuloin huopatilkkuun ja leikkelin kaksi uutta lämmintä ja muhkeaa pohjallista. 

Tämä on helppo ja suhteellisen nopea toteuttaa. Hyvin ehdit ensi viikoksi toteuttaa! Ja samalla pääsee eroon jämälangoista!
Katsotaan mitäs sille isä-papalle sitten keksitään ;)

Paukkuja seuraavan viikkoon :)

EDIT: Isukki sai kuin saikin myös omansa kun lankavarastosta löytyikin huovutukseen sopivaa villaa, jei :)




Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...