Aina jotain puikoilla

Keväisin olen monesti harmitellut kun joutuu laittamaan kutimet ja villalangat koppaan odottelemaan syksyn pimeitä iltoja. Oikein pro-käsityöihmisethän kutovat ennakoiden; keväällä seuraavaksi syksyksi asusteet ja päinvastaoin syksyllä ja talvella kevääksi. No ei onnistu meikäläiseltä. Muutenkin tapana on kutoa vimmattuun tahtiin nähdäkseen lopputuloksen ja montaa työtä vielä kerralla:/

Nyt tänä keväänä innostuin hirmuisesti yhdestä pitnineule ohjeesta, jonka löysin kyseisestä blogista: 

http://www.menaiset.fi/artikkeli/blogit/kalastajan_vaimo/paasiaisneulomista 

No,kas kummaa! Useamman yrityksen jälkeen oli pakko luovuttaa. Puikoille ei muodostunut nättiä pitnikuviota vaan jotain serpentiiniä. Olin jo hetken murtunut; tässäkö se nyt oli. Teen lopun elämäni vain villasukkia ja palmikot jäävät haasteellisimmiksi mitä osaan! Kuitenkaan en saanut pitnikuviota mielestäni. Ystäväni oli anatanut minulle kahdenlaista puuvillalankaa, joista ei itse tehnyt mitään. Toinen niistä oli tuttu lanka, Novitan ekopuuvillainen Hanko ja toinen ohuempi puuvillainen myös.

Sain heti kipinän Hangosta ja nyt puikoilla onkin neule tulossa. Teen sen yhtä ohjetta soveltaen ja helmineuloksena. Etukappale onkin jo valmiina. 

Vihreästä langasta päätin tehdä ystävälleni jotain korvaukseksi langoista:) Lanka on ihanan pehmoista ja siitä on nyt tulossa kolmiohuivi pitsikuviolla. Ohjeen löysin Novitan sivuilta. 

Kaunis helmineule syntyy nopeati lasten leikkiessä...

...kun taas huivi vaatii kaiken keskittymiseni

Niin joo, Suomen Vappu ei koskaan petä! Takassa tuli, ettei varpaita palelisi. Taidetaan nauttia simat ja munkit sisällä! Nyt takaisin kutimien pariin :)